Olen Tiitisen Ilmari. Saa kutsua myös Iluksi.

Luokittelisin itseni performatiiviseksi äänitaiteilijaksi, mutta tykkään tehdä kaikenlaista, mikä jollakin tasolla koskettaa ja ravistelee. Synnyin 1983 ja olen siitä asti pyrkinyt tekemään itselleni mielekkäitä juttuja, mielekkäällä tavalla. Lähdin tamppaamaan omaa polkuani jo heti ensimmäisellä pianotunnillani. ”Siili mönkii omaan kotiinsa”- kappaleessa siili ei mönkinyt, vaan juoksi kotiinsa. Tykkäsin soittaa nopeasti. Tykkään edelleen.

Anssin kaa Artlabissa äänittelemässä Toeslagia

Polkuni musiikin, medioiden ja taiteiden parissa on ollut monimuotoinen. Olen nähnyt ja tehnyt teatteria näytellen, säveltäen ja soittaen. Lapsena sain näytellä Outokummussa Kairatut Sydämet-musikaalissa. Jukka Linkolan säveltämä musiikki jätti jäljen. Sama oktaavikuvio ruokki mielikuvitustani vuosia myöhemmin teatteri- ja musikaalisävellyksissäni. Näyttelen soittamalla ja välillä soittelen näyttelemällä.

P*llurallin luonneroolissa (kuva: Minna Härkönen)

Läpi nuoruuteni olen pelannut myös tietokone- ja konsolipelejä. Final Fantasy 7:n jälkeen avautui peli- ja elokuvamusiikin kiehtova maailma. En tiedä, rakastuinko kukkia myyvään Aerikseen, vaiko hänen tunnusmusiikkiinsa. Pääsin työskentelmään Mountain Sheep– ja Ministry Of Games-pelistudioihin.

Timo Viholan taide kolahtaa

Meillä oli lapsena vhs-kamera, sillä tehtiin serkkujen kanssa murhaajamies-elokuva. Myöhemmin, vähän isompana, alettiin tekemään lyhytelokuvia Pokkumin nimissä. Tuotoksia on kasassa jo yli 100 – taso vaihtelee, niin minäkin. Terapiamuodoista paras on tehdä lyhäri tai kaksi illan aikana. Auttaa mihin tahansa vaivaan.

Joulukalenteri 2011:n kuvauksissa Keretin tornin juurella (kuva: sanomalehti Karjalainen)

Olen saanut säveltää musiikkia pelien, elokuvien ja teatterin lisäksi myös mainoksiin ja tapahtumiin. Ampumahiihdon mm-kisojen avajaisissa laitoin sydämen sykkimään keskelle toria ja hiihtäjät lensivät ihmisten yllä. Oli eeppistä ja urheilullista.

Pelkkiä luonnerooleja. (kuva: Teemu Laasonen)

Viime vuosina olen päässyt mukaan myös immersiivisen taiteen leikkikentälle. Pääsin mukaan äänisuunnittelijaksi P*lluralliin ja täten teimme myös interaktiivisen autokuunnelma DéRIVEn yhdessä Laura Rämän kanssa. Toiset Tuparit- pläjäyksessä mikitin kerrostalohuoneistoja ja tein livenä kuunnelmia. Pidän myös tanssimisesta. Tanssin ja teen ääniä tanssiteoksiin. Kaikkien suomalaisten tulisi tanssia päivittäin. Tai edes joskus.

Kajaanin pakka sekaisin – kaikki tanssii (kuva: Ia Samoil)

Olen ammatiltani myös yhteisöpedagogi. Tykkään järjestellä ja puuhastella. Pidän ihmisistä.

Yksi vastaus artikkeliin “

  1. Ilmari, olet luonnonlahjakkuus monellakin tavalla. Minut, naapurin tädin hurmasit ihan täysin sekä musiikillasi että näyttelijänlahjoillasi teatteri esityksessä Kyyhkyn kysymys.

Vastaa käyttäjälle Pirkko Palander Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *